lauantai 27. lokakuuta 2012

Syysaamun istutuksia


Ensimmäiset pakkasyöt tekivät selvää viimeisistäkin kesäkukkasista. Laitettiin kuistille pientä piristystä ja vähän väriloistoa tähän syksyn harmauteen.


 Menossa mukana myös Ystävämme Aada, tottakai!

 Kuistin lyhdyt hankin jo aiemmin syksyllä Jyskistä. Tänäkin aamuna ihailimme lasin pintaan muodostuneita jääkukkia, noita niin herkän kauniita luonnon pieniä ihmeitä.



maanantai 22. lokakuuta 2012

Pieniä projekteja


Kun omat projektit alkaa olla valmiina, eikä uusia ole näköpiirissä, niin aina voi siirtyä vieraisiin kohteisiin. Niin kuin vaikkapa mamma-marketille!


Mamman vanhat, roskalavalta löydetyt tuolit ovat odottaneet päällystämistä jo jonkin aikaa.


Muuhun sisustukseen sopiva ruskea-turkoosinvihreäraidallinen sisutuskangas löytyi muutama vuosi sitten Eurokankaan valikoimista ja muutama viikko sitten se päätyi tuolien päälle. Jätin vanhat pehmusteet paikoilleen ja naputtelin uuden kankaan nastoilla kiinni.  Pienenpi Pikku Lisko oli hyödyllisenä apuna kiristämässä kangasta ja tarkkailemassa raitojen suoruutta.

Toinen mamma-marketin projekti huhkittiin valmiiksi viime viikonlopun aikana. Alkuvalmistelut aloitettiin jo hyvissä ajoin lauantaina kokkailun merkeissä. Mamma leipoi talkooväelle rouheisia sämpylöitä ja oman sadon omenoista keitetyllä hillolla täytettyjä kierrepullia. Kuten kuvista näkyy, niin hyviä olivat. Minä väsäsin kahvipöytään omenapiirakan Me naiset -lehden reseptiä soveltaen.




Omenapiirakka


Pohja
150 voita
1 1/4 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita (kannattaa korvata perunajauholla tai ohrakkaalla)
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa

Täyte
2 dl maitoa
1 ps vanhan ajan vaniljakastikeainesta
1 prk mascarponejuustoa
1 rkl vaniljasokeria
6 omenaa lohkoina
1 rkl siirappia

Kuorrute
3 rkl voita
2 rkl kaurahiutaleita
1 rkl sokeria

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kananmuna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Painele taikina piirkkavuokaan.
Sekoita maito, mascarponejuusto vaniljasokeri ja vaniljakastikejauhe. Levitä täyte piirakkapohjan päälle.
Asettele päälle omenalohkot ja lorauta päälle siirappia.
Sekoita rasva, kaurahiutaleet ja sokeri murumaiseksi seokseksi ja ripottele piirakan päälle.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 30-35 min tai kunnes taikina on kypsää. Laita folio piirakan päälle siinä vaiheessa, kun se on saanut väriä pintaan.


Sunnuntaina huhkittiinkin sitten The Projekti. Missiona oli talven halot varastoon. Herra O ajoi pihaan kevyen lastin, kuorma-auton siirtolavallisen halkoja. Pidettiin sitten koko perheen voimin kevyt reilun kolmen tunnin jumppatuokio!


Urakan päälle päästiin herkuttelemaan mamman herkkujen ääreen. Tarjolla oli maailman parasta kaalilaatikkoa, lisukkeenaan puolukkaa ja porkkanaraastetta sekä sämpylöitä. Jälkkärinä herkuteltiin karpalokiisseliä ja kermavaahtoa. Olipa hyvää, nam!

perjantai 19. lokakuuta 2012

Seppätuvan sauna & spa




Muuton yhteydessä kylpyhuoneeseen tehtiin pientä pintaremonttia. Tummaksi petsattu katto maalattiin neiti E:n avustuksella valkoiseksi ja kirvesmies nikkaroi keittiöremontista ylimääräisiksi jääneistä tasoista pesukoneen päälle tason sekä ikkunan alle hyllyn.

Kylpyhuoneen hirren ruskeaa ja kaakeleiden valko-harmaata värimaailmaa olen piristänyt ripauksella turkoosia. Se tuntuu raikastavan koko kylpyhuoneen ilmeen.


Allaskaappi on löytö roskalavalta. Isäni, tytärtään vastaava romun kerääjä, tarttui kaatopaikkakasassa olleeseen mäntypuiseen kaappiin. Arvasi heti, että keksin sille käyttöä. Kaappi oli meille tullessaan huonokuntoinen, ovet repsottivat ja ovien peilit olivat halki. Korjasin sen puuliimalla ja paikkailin kitillä, hioin pinnan sileäksi ja maalasin  muutamaan kertaan kalustemaalilla. Säädettävät jalat ja niihin sopivat vetimet löytyivät edullisesti Bauhausista. Ja voilá, allaskaappi oli valmis.


Kylpyhuoneen pikkutavaroissa toistuu turkoosi värimaailma.
Oikean sävyinen Cult designing saippua-annostelija ja tuikku löytyivät nettikaupasta.
Room21 toimitus sujui varsin nopeasti.


Nostalgisen tuoksuinen Marseille-saippua on neiti E:n tuliaisia Nizzasta. Pieni paketti on kuin koru. En ole raaskinut avata kaunista pussukkaa, joten saippua saa toimia kylpyhuonetuoksuna.
Säilytyspurkkien kokoelma täydentyy aina tarpeen mukaan.


Kylpyhuoneen tekstiilit noudattavat turkoosia värimaailmaa. Pyyhkeet ovat lahja viisaalta Naiselta, jolla muuten on mahtava värisilmä. Pehmoinen kylpytakki on arjen luksusta. 
Oikean sävyinen suihkuverho löytyi aikoja sitten Anttilasta.


Kylpyhuoneen säilytystila on melko minimaalinen, kun taas kylpyhuoneen käyttäjän purkki- ja purnukka-kokoelma on vähintäänkin mittava. Wc-istuin sijoittuu nurkkaukseen ja sen takaseinä on kuin tehty säilytystä varten. Seinäkkeeseen kiinnitettiin korien mittojen mukaiset puuhyllyt.
Itse seinäke taas kätkee taakseen vesipumpun.


Seppätuvan parasta antia on ehdotomasti sauna ja sen leppoisat löylyt. Sen leveillä lauteilla onkin vietetty monet illanistujaiset ja parannettu maailmaa. Sauna on niin iso, että siellä kylpee helposti kymmenhenkinen joukko. Kylpijöiden määrää rajoittaa pikemminkin lämminvesivaraajan koko kuin tila lauteilla. Saunassa kylvetään kynttilän valossa, sen tunnelma on hämyisä ja uneliaan rentouttava. Tulen ritinä kiukaassa, löylyn sihinä kuumilla kivillä, puusaunan tuoksu, löylyn pehmeä lämpö, kynttilän liekin lepatus, niistä on rentoutumishetki tehty. Ihanan tunnelmallista! Niin, että lauteilla tekee mieli viivytellä pitkään ja antaa ajatusten levätä.




Mainospaloja


Viisaan Naisen ajatuksia uunituoreessa blogissa.
Suosittelen kaikille hyvän huumorintajun omaaville :)

tiistai 16. lokakuuta 2012

Esittelyssä eteinen


Viimeisetkin romut on saatu kannettua ulos eteisestä ja vihdoinkin ilkeän julkaista eteisestä kuvia.


   

Mökin eteinen oli hieman haastava kalustaa toimivaksi. Huone on tilava, mutta ikkunoita on kolmella seinällä ja oviakin on kolme kappaletta, eteisen kautta kun on kulku ulkoa tupaan sekä kylpyhuoneeseen. Mikään iso vaatekaappi ei tullut lainkaan kyseeseen. Ratkaisin ongelman kolmella tilavalla säilytyslipastolla sekä isoilla säilytyslaatikoilla, jotka nyt sattuvat oikeasti olemaan pyykkikoreja.

 

Säilytyslaatikoihin mahtuu ruhtinaallisesti kenkiä, urheilukamoja ja ratsastusvarusteita.
Eteisen kenkätaulut ovat Viisaan Naisen hankintoja, sain ne tuliaisiksi jostain ulkomaan matkalta.

      

 Erilaisia säilytyslaatikoita hankin sitä mukaa, kun sopivia tulee vastaan.
Viimeisimpänä löysin tuon sokerileikkurin, joka palvelee uudessa elämässään säilytyslaatikkona.
Sopii tuon vanhan tuolin pariksi niin mainiosti!  

  

Pikkulaatikoita on kerääntynyt ajan myötä, monesti olen tehnyt hyviä löytöjä Anttilan alesta.
Vanha lamppu on löytynyt eräältä ullakolta, maalasin sen sisustukseen sopivaksi mustalla spray-maalilla.





Kaunotar ja kulkuri


Viikonloppuna saapui tuvan nurkkaan uusi Kaunotar. Tai eihän se mikään uusi enää ole, luultavasti joskus 50-luvulla päivän valon nähnyt nojatuoli. Tämä on kulkeutunut ilmeisesti jostain mummolan nurkkien kautta neiti Sisustajalle. Siellä minä Kaunottaren ensi kertaa tapasin, ja se oli muuten rakkautta ensi silmäyksellä! Tuoli päätyi meille viime kesänä, kun Neiti Sisustaja halusi uuden tuolin vanhan tilalle. Suunnittelin tuolin verhoilemista, pyörittelin kankaita käsissäni ja totesin, että jossain kohtaa ei omat taidot enää riitä. Nuo Eurokankaan verhoilukankaat ei ole niin edullista sorttia, että niistä viitsisi harjoituskappaleita saksia. Ystävällinen rouva Hoviompelija pelasti minut pinteestä ja lupautui verhoilemaan tuolin. Niin se vaan on, että ammatti-ihmisen taitavissa käsissä vanhasta nojatuolista tuli kuin uusi! Iso kiitos avusta.


Siinäpä sitä passaa viettää talvi-iltoja takkatulen lämmössä, glögimuki toisessa ja hyvä kirja toisessa kädessä. Luulen, että tulen viihtymään tuolin sylissä.