9 kk projekti

Ei, ehei! Kyse ei ole lainkaan siitä, mitä otsikon perusteella ensimmäiseksi kuvittelitte.

Arvatkaapa uudelleen: Mitä tapahtuu, kun kaksi hammaslääkäripelkoista naista lyö viisaat päänsä yhteen?

Kyseessä on tietenkin Six Month Smiles. No, ei tämä oikomishoito ihan ihmeisiin pysty, vaikka nimensä puolesta kuulostaakin niin kovin helpolta, nopealta ja houkuttelevalta. Taitaa meikäläisen legosarja vaatia vähän enemmän kuin kuusi kuukautta suoristuakseen ja vielä laminaatit siihen päälle.

Helppoa, halpaa ja kivutonta? No ei todellakaan!!!

Mitä tuleman pitää? Kurkatkaapa Jenkkilän tädin blogista.

Tukijoukoille ja Kohtalotoverille iso kiitos kannustuksesta, yhdessä me vedetään tämä projekti läpi!

Uutta hymyä odotellessa voikin näppärästi vetää kevyen dieetin, koska ensimmäiset kolme-neljä kuukautta menee kutakuinkin pelkkää liemiruokaa syödessä.

Tervetuloa uusi hoikempi ja kauniimpi minä!

Ei muuten oo joka tytöllä!

Siinä, missä vielä viikko sitten, aivan selvästi, kulki mökkitien pohja, on nyt tilalla varsin haasteellinen off road pätkä.

Lumien sulaminen ja vesisateet ovat pehmittäneet tien pohjan sellaiseksi savivelliksi, ettei pienellä Pololla ole tuolle reitille yhtään mitään asiaa. Muutaman kerran se uhkasi jämähtää liejuun, joten siirryin käyttämään järeämpää kuljetuskalustoa.

Eräs paikallinen Herrasmies lupasi oman tarpeettoman pirssinsä minulle lainaan. Nyt on muuten sellainen menopeli, että! Olkoon tie ihan missä kunnossa tahansa ja kaatukoon vaikka puita tien poikki, niin minulla ei ole mitään hätää. Neliveto ja reilu maavara ratkaisivat tämän kevään logistiikkaongelmat ihan kertaheitolla. Savusta ja kärystä päätellen harrastan seuraavien viikkojen ajan melkoista ekoautoilua.

Lujaa Toyota laatua! Siihen voi luottaa! On muuten sen verran rouhee peli, että ois kylän kollitkin kateellisia jos näkis! Harmi, ettei tällä voi päräyttää työpaikan pihaan. Saattais siellä mennä aamukahvit väärään kurkkuun.

Mainospaloja

Juoksu. Tuo toistaiseksi mystinen urheilulaji, jonka ihan vakavissani aion tänä keväänä aloittaa. Jahka... ööö... Jahka lumet sulavat... Jahka tiet kuivuvat... Jahka saan peffani ylös sohvan pohjalta!

Sähköpostiin tulvii viikoittain juoksukoulun mainospostia (mitenkähän ihmeestä minä olen niiden postituslistalle joutunut?!). Ilmeisesti tämä toimii nyt niin, että riittävästi kun spämmäävät, niin saavat houkuteltua porukkaa lajiin mukaan. Minä nyt ajattelin aloittaa tämän juoksuharrastuksen ensiksi ihan tällaisella henkisellä orientoitumisella. Uusilla varusteilla tietenkin!
 
Kävin löytämässä hyvät juoksukengät, jotka istuvat jalkaan kuin valetut. Myyjä selosti teknisiä ominaisuuksia, minä mietin kengän värin sopivuutta muiden urheiluvaatteiden värien kanssa. Kaikkialla toitotetaan juoksukengän valinnassa tuen ja vaimennuksen tarpeesta. Minä sanon, että se on tyyli ennen kaikkea!

Parhaan löydön tein Kuopion Sokokselta, missä aivan ihana, osaava ja asiantunteva myyjä löysi minulle täydellisesti istuvat urheilurintaliivit. Ja mikä parasta, nousin B-sarjan tytöistä luokkaan C! Whoo-hoo!!! Arvatkaa tuuletinko!

 Pikkusenko nousi urheilumotivaatio näillä varusteilla!


Tästä se lähtee! Siis sitten kun lumet sulavat ja tiet kuivuvat.

Herkullista kasvisruokaa

Tämä viikonloppu aloitettiin pikapastalla, jota rakas kummityttöni kutsuu nimellä "punainen kastike".

Punainen pestopasta

1 punasipuli
1 tl sokeria
1 punainen paprika
1 tlk punaista pestokastiketta
2 dl ruokakermaa
suolaa, mustapippuria, yrttejä maun mukaan

Kuullota sipuli ja pehmennä makua sokerilla. Pilko paprika pieniksi kuutioiksi ja anna hautua sipulin kanssa. Lisää kattilaan pestokastike ja kerma. Kiehauta kastike ja mausta se suolalla, pippurilla ja yrteillä. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä pastan kiehumisen ajan.

Lauantaina nautittiin keväisestä auringosta ja käytiin mamman kanssa heittämässä reilun parin tunnin hiihtolenkki. Totesimme, että jääladut ovat edelleen aivan loistavassa kunnossa! Hiihtolenkin päälle maistuikin jo kasvissosekeitto (tällä kertaa sellainen kaupan pakastealtaasta noukittu, kermalla ja yrteillä terästetty versio) sekä herkulliset tomaatti-mozzarella leivät.

Sunnuntaina vierailin mamman ruokapöydässä. Testattiin lisää liemiruokia, kevään tulevia koitoksia ajatellen. Tällä kertaa herkuteltiin herne-rucolakeitolla, joka mamman valmistamana oli tietenkin hyvää. Jälkkärinä toimi mokka-valkosuklaamousse. Oikein hyvää ja erittäin makeaa!

     

Pääsiäislammasta Vol. 2

Pääsiäispäivänä jatkettiin herkutteluja. Koska, mikäpä muukaan se näiden pitkien juhlapyhien tarkoitus on, kuin hyvästä ruuasta ja hyvästä seurasta nauttiminen?!

Pääsiäispäivää vietettiin koko perheen voimin mamma-marketilla. Pöytään katettiin mureampaakin mureampaa punaviinissä haudutettua lampaanpotkaa, sen lisukkeena yrttiperunoita, kasviksia ja raikasta salaattia. Ja olipa taas herkullista! Hyvin, hyvin herkullista!

Jälkiruuaksi Rouva O. oli loihtinut Hedelmä-Pavlovan, jonka pohjalla oli makea marenki ja päällä raikas limerahkavaahto ja keväisen keltaisia hedelmiä. Niin hyvää tämäkin!