Mikä sika?!

Tänään ihan pienen hetken mietin, että onko lääkitykseni kunnossa vai näenkö harhoja.

Sillä keskellä Kuopion toria vastaan asteli sika! Sellainen pieni, suloinen ja uteliaan oloinen nasu. Siellä se kostealla pienellä kärsällään tutki fanijoukkoaan ja ihmetteli maailman menoa.

Hänen nimensä on Roosa, kertoi ylpeä omistaja. Naamakirja paljastaa, ettei kyseessä ole mikä tahansa tusina-possu vaan paikallinen julkkis.

 

Suloinen kuin mikä! I'm in love!

Oho, vähän lipsahti!

Kävin tänään Sokoksella. Ihan totta, aikomuksenani oli oikeasti ostaa vain yhdet sukkahousut. No, mutta sitten siinä vaan jotenkin hassusti kävi niin, että huomasin kassalla pulittavani reilun satasen kosmetiikkatuotteista, joita en vartti sitten tiennyt edes tarvitsevani.

Kuljeskelin tavaratalossa, mutta en löytänyt sitä etsimääni sukkaosastoa mistään. Jotenkin vanhasta tottumuksesta löysin sitten itseni vahingossa kosmetiikkahyllyjen välistä. Ihan vain ohimennen jäin katselemaan toinen toistaan ihastuttavampia purkkeja ja purnukoita. Paljon oli tarjouksessa kaikenlaista ja asiakasomistajille - 15 % alet päälle. Pohdiskelin, että ehkä jos sittenkin jotain ihan pientä ostaisi, jotain tuiki tarpeellista tietenkin...

Sitten siihen, ihan yks kaks yllättäen, tulla tupsahti ystävällinen myyjätär, jäätiin rupattelemaan toviksi ja kohta istuinkin jo koe-kaniinin penkissä. Huomasin, että aamulla sutimani meikki pyyhkäistiin pois ja kasvoille levitettiin toinen toistaan ihanampia seerumeja, tiivisteitä, rasvoja ja voiteita, kas näin: Pohjalle levitettiin Lancôme Genifigue tehotiiviste, sen päälle Lancôme Visionnaire seerumi sekä Lancôme Dream tone seerumi, näiden päälle vielä ylellistä kosteusvoidetta, kevyt sipaisu peitevoidetta ja jotain ihanan samettista meikkivoidetta. Ja voilà! kevyen kuulas päivämeikki oli valmis. Ihokin tuntui niin ihanan samettisen pehmeälle. Pieni hemmotteluhetki kesken arkipäivän piristi kummasti ja toi hyvän mielen.

Voi sitä runsauden paljoutta, kun en ollenkaan osannut päättää, mitkä tuotteet tarvitsisin välttämättä itselleni. Olisin halunnut ne ihan kaikki! Jossain vaiheessa järki kuitenkin tuli vastaan. Ei nimittäin ole ihan ilmaisia nuo entsyymit. Myyjän opastuksella päädyin valitsemaan muutaman täsmätuotteen joista olen nyt onnellinen!

Kyllä se on vaan niin, että kauneus tulee purkista.

Uusi hymy

Tänään hymyilin ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen! Hymyllä tarkoitan nyt sellaista isoa, leveää hammashymyä, mitä olen vuosikausia vältellyt ja toisten naamoilta salaa kadehtinut. Toisille on annettu kaunis hymy synnyinlahjana, toisille ei. Minä kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään.

Edellisen kerran olen hymyillyt vuonna 1991. Tuolloin sain käteeni koulukuvan, joka paljasti rautahampaiden raidallisen totuuden. Kuvaa katsoessani luulin aluksi, että hampaani olivat hyvin likaiset. Voi sitä häpeän tunnetta, kun tajusin että sen vuoden koulukuva oli pilalla! Kotona peilin edessä hampaita jynssätessäni ymmärsin, että hampaissa olevat tumman keltaiset ja ruskeat värjäytymät olivat ja pysyivät, eivätkä ne pesemällä siitä minnekään häviäisi. Alakoulussa kun oltiin, niin kyllähän se juttu levisi. Perässäni sain kuulla huuteluja "Hevonen! Pese hampaas hevonen!", "Rotta, rotan hampaat!", "Jänis", "Majava" ja mitä näitä nyt oli. Lapset ovat tunnetusti kekseliäitä ja nämä huutelijat ottivat kyllä ratkiriemukkaasti kaiken ilon irti keksimistään nimityksistä. Saman häpeän tunteen koin vielä useita kertoja ja vuosia myöhemminkin, kun en ollut muistanut pitää valokuvissa suutani kiinni.

Opettelin hymyilemään, puhumaan, nauramaan ja ilmeilemään niin, ettei hampaitani juuri näkynyt. Vuosien saatossa ehdin testata suunnilleen kaikki mahdolliset markkinoille tulleet hampaita valkaisevat tahnat, geelit ja muut vippaskonstit. Tuloksetta. Värjäytymät olivat ja pysyivät. Myöhemmin helposti reikiintyville ja värjäytyneille hampaille löytyi selitys: hammaskiilteen hypoplasia. Hypoplasialla tarkoitetaan lääketieteen termistössä kudoksen tai elimen vajaakehitystä. Hampaissa se tarkoittaa sitä, että hammaskiillettä ei ole tai se on niin pehmeää, ettei se suojaa hammasluuta. Käytännössä tämä taas tarkoittaa sitä, että noin 60 % hampaistani on reikiintyneitä ja 30 % täysin menetettyjä tapauksia. Vieläkö ihmettelette, miksi pelkään hammaslääkärissä käymistä?

Ilmeisesti olen kuitenkin onnistunut hampaideni piilottelussa melko hyvin. Monet tutut ihan tosissaan ihmettelivät, miksi ryhdyin hampaiden oikomishoitoon ja hammaslaminaatteja hankkimaan. Noin 5 kuukautta kestäneen oikomishoidon, sen myötä suussa jatkuvasti kirvelevien aftojen, oikaisukojeiden rikki hankaamien suun limakalvojen ja hampaissa tuntuvan jatkuvan säryn ja arkuuden jälkeen voin todeta, että kyllä kannatti.

Katsoessani tänään hammaslääkärin peilistä ensimmäistä kertaa uutta hymyäni olin niin onnellinen, että minua melkein itketti. Ensimmäistä kertaa elämässäni voin sanoa, että minulla on kaunis hymy!

Kiitos Krista & kumppanit! Kiitos uudesta hymystä!

Näkyvyyttä!

Aadan kanssa ajateltiin, että piristetään sateisen harmaita syyspäiviä pirteillä väreillä. Tai minä ajattelin ja Aada puki kiltisti päälleen sitä, mitä paketista paljastui.

Aada sai Hurtta-sadetakin, johon ihastuin heti. Sadetakki on helppo ja nopea pukea päälle, kangas on kevyttä, ei kahise ja näyttää, että Aadan on helppo liikkua tuo sadetakki päällä. Sokeampikin metsämies erottaa huomiopinkkiin puetun koiran syksyisestä metsästä. Pitihän se Aadan vähän venkoilla ja kokeilla, että puetaanko sadetakkia päälle vai ei. Minusta tämä ei ole mikään neuvottelukysymys.
Niin pitkään kun koira ei tartu imuriin, se ei myöskään päätä kurakelien pukeutumisesta.

 

Lisäksi Aada sai pinkin ledvalopannan. Huomiopanta tuli sinänsä ihan tarpeeseen, että Aadalla on nykyään tapana tehdä omia tutkimusmatkoja pitkin lähimetsiä ja tulla takaisin sitten kun huvittaa. Huomiopannan luvataan olevan vesitiivis ja näkyvän jopa 500 metrin päähän. Latauskin onnistuu näppärästi USB-kaapelilla. Lisäksi valon voi asettaa vilkkuvaksi tai jatkuvaksi valoksi. Totesin, että kätevä tuote! Koiran valikoiva kuulo taitaa olla tuota vanhenemisen tuomaa viisautta, eikä sille mahda mitään. Mutta ledvalot paljastavat, missä musta koira menee pimeässäkin metsässä.

 

 

Peten Koiratarviketta kiitämme taas edullisista hinnoista ja ilahduttavan nopeasta toimituksesta.